Visuaalista suunnittelua ja viestintää kestävyyskärjellä.

Taustoja

Mitä on Kuohu & Kaisla?

Avaan seuraavassa firman ydinarvoja hieman pohdiskelevammalla otteella. Tarkemmat kuvaukset tarjoamistani palveluista ja merkittävistä asiakkuuksista löytyvät sivuilta Palvelut ja Referenssit.

Kuohu & Kaisla Creativen arvojen keskiössä on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys visuaalisen viestinnän näkökulmasta tarkasteltuna.

Edellinen kolmijako on yksi yleisistä tavoista kestävyyden osa-alueiden hahmottamiseen. Sosiaalisen kylkeen liitetään usein myös kulttuurinen kestävyys, kuten esim. Ympäristöministeriön kestävän kehityksen määritelmässä on tehty.

Kestävyyden eri osa-alueet yhdistävään kokonaisvaltaiseen katsantotapaan taas viitataan käsitteillä systeeminen ajattelu ja systeeminen muutos. Siirtymässä kohti biodiversiteettiä suojelevaa, hiilineutraalia ja samalla sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa tarvitaankin muutoksia ja uudelleenajattelua kaikilla inhimillisen toiminnan tasoilla, yhdistettynä ymmärrykseen näiden tasojen keskinäisriippuvuuksista. Osaoptimointi ei kanna ison murroksen edessä kovin pitkälle tai aiheuttaa hyvistä aikeista huolimatta jopa vahinkoa.

Haasteen lisäksi muutokset ovat tietenkin myös valtava mahdollisuus kehittää uudenlaisia, monella tasolla kestävämpiä tapoja olla ja toimia – sekä kasvaa siinä samalla myös ihmisenä!

Miten sitten visuaalisen suunnittelun ja viestinnän yrittäjyys liittyy näihin suuriin kestävyyden kysymyksiin?

Sanoisin heti alkuun yleisesti, että hyvin monilla aloilla on mahdollista ottaa kestävyyskysymykset liiketoiminnan ytimeen ja suunnata sekä omaa ammattitaitoa että yrityksen substanssia arvolähtöisesti. Tietenkin on myös toimialoja ja bisnestä, joista voidaan jo lähtökohtaisesti kysyä, palvelevatko ne lyhyen tähtäimen voittojen lisäksi kovinkaan paljoa muuta. Optimistin kanta olisi varmasti, että toivoa on aina – remontin tarve vain voi olla isompi. Ihmisethän täällä asioita tekevät ja toimittavat ja ihmiset voivat tarvittaessa muuttaa suuntaa. Yksikään firma tai liiketoimi ei voi olla niin itseisarvoisen pyhä, etteikö sitä voisi tarkastella uudestaan tilanteen niin vaatiessa.

Pohdin Kuohu & Kaisla Creativen arvolupausta kestävyysteemoihin erikoistumisesta mm. seuraavien työkysymyksien avulla: Miten visuaalisen suunnittelun ja viestinnän yrittäjyyttä voi toteuttaa kaikki kestävyyden eri osa-alueet huomioiden? Miten visuaalinen suunnittelu ja viestintä voi tukea siirtymää kohti kestävämpää yhteiskuntaa?

Näillä kysymyksillä voisi oikeastaan kirjoittaa sikermän esseetekstejä – ellei sitten jo kokonaisen tietokirjan vastuullisesta yrittäjyydestä! Koitan napata tähän kuitenkin suht. kompaktin palastelun.

Sosiaalinen kestävyys

Yrityksen sosiaalinen kestävyys on vastuunkantoa ja kannattelua sekä lähellä olevista (lähimmäisistä), oman välittömän verkoston ihmisistä että heistä, joihin ei ole suoraa ja välitöntä kontaktia – tai jotka kuuluvat vielä syntymättömiin tuleviin sukupolviin.

Läsnäolevaa ja välitöntä oman verkoston kannattelua on mm. sosiaalisten yhteyksien ja tilojen tietoinen ylläpito ja parhaansa tekeminen yhteisissä kommunikaatiotilanteissa (esim. sähköinen viestintä ja palaverit). Se on myös sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden huomioimista fyysisissä ja digitaalisissa tiloissa sekä aihepiirin jatkuvaa opiskelua. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös paljon vielä toistaiseksi sanoittamatonta kokemusta, joten olemme tässä kollektiivisestikin vasta alussa!

Välitöntä lähipiiriä laajemmassa sosiaalisen vastuun katsannossa tulevat kaikki kestävyyden eri aspektit vielä erityisen korostetusti yhteen. Yrityksen vastuullinen taloudenpito ja toiminnan ekologisen jalanjäljen huomiointi on huolen pitämistä olennaisesti nähtävillä olevaa elinpiiriä laajemmasta kokonaisuudesta. Millaista vaikuttavuutta yritys luo yhteiskuntaan tässä hetkessä ja millaisen ekososiaalisen ja taloudellisen jäljen se jättää tuleville sukupolville?

Edellä sivuttujen yhdenvertaisuuskysymysten tunnistamiseen liittyy vahvasti myös se, että olen etenkin viime vuosina saanut huomata, miten omakin (hyvinvoiva) työelämäni on mitä suurimmassa määrin riippuvainen sopivista tekemisen tavoista, kehystyksistä ja rytmeistä. Ja että nämä olosuhdetekijät on tärkeä muistaa jo “lähtötasolla”, yrityksen toiminnan vuosikelloa suunnitellessa. Onnekseni koen, että on jo joiltain osin luontevaa puhua vastavuoroisesta jaksamisesta ja hyvinvoinnista myös oman työelämäverkoston kanssa! Omakohtainen kokemus työelämän erilaisissa saavutettavuuskeskusteluissa tuo myös lisänäkemystä sekä asiakastöihin että teeman muuhun reflektointiin.

Hyvin monilla aloilla on mahdollista ottaa kestävyyskysymykset liiketoiminnan ytimeen ja suunnata sekä omaa ammattitaitoa että yrityksen substanssia arvolähtöisesti.

Kuvituskuva, jossa kukka vaalealla taustalla.

Vanhakantaisimmasta markkinointiajattelusta voi aina ottaa muutaman askeleen eteenpäin kohti koko kestävyystoimijoiden verkostoa palvelevaa viestintää.

Ekologinen kestävyys

Myös firman ekologista kestävyyttä voidaan hahmottaa jakamalla se välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Ainakin itselleni helpoin tapa ekologisen kädenjäljen tarkasteluun on aloittaa se yrityksen materiaalisesta toiminnasta sisältäen muun muassa laitteet, tarvikkeet, liikkumisen, ruokailun, kierrätyksen ja energiankäytön.

Muutama kysymys, joilla tätä firman välitöntä ekologista kädenjälkeä voi jäsentää: Onko laitekanta asianmukaisessa käytössä? Tekeekö laitteiden ja tarvikkeiden tasolla tarkoituksenmaisia hankintoja? Voiko esim. omassa käytössä suhteellisen paljon kuluvalle paperi- ja kartonkimateriaalille keksiä mielekästä jatkokäyttöä ennen varsinaista kierrättämistä?

Yrityksen ensisijaisen yhteistyöverkoston rakentaminen samat kestävyysarvot jakavien toimijoiden kesken on tapa yksi vahvistaa arvojen toteutumista myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Ekologista vastuuta kantavien ja sitä edistämään sitoutuneiden organisaatioiden sekä yritysten tarpeiden mahdollisimman hyvä palveleminen ja oman tarkoituksenmukaisen paikkansa (systeeminen!) hahmottaminen osana kestävyystoimijoiden verkostoa vie yhteistä asiaa eteenpäin monella eri tasolla.

Vanhakantaisimmasta markkinointiajattelusta voi aina ottaa muutaman askeleen eteenpäin kohti koko kestävyystoimijoiden verkostoa palvelevaa viestintää. Osa varsinaisen asiakastyön ulkopuolista lisäarvoa voi hyvin olla mm. kestävyysaiheisen tietouden levittäminen, tärkeiden ja kiinnostavien tapahtumien jakaminen sekä toisiaan potentiaalisesti tukevien toimijoiden yhdistäminen samaan “ketjuun”.

Taloudellinen kestävyys

Tarkastelen yrityksen taloudellista kestävyyttä sen välittömän vaikutuspiiriin ja sidosryhmien sekä kerrannaisvaikutuksien, kuten verotuksen kautta tapahtuvan yhteiskunnallisen hyvän kautta.

Itseäni on yrityksen taloudenpidon kestävyyttä suunnitellessa auttanut paljonkin ajattelu, jossa myös ei-rahalliset resurssit ymmärretään kiinteänä osana kokonaistaloutta. Tällöin merkittävä osa taloudellista kestävyyttä on myös elämän yleisen mielekkyyden ja mm. levon määrän ottaminen mukaan yhtälöön. Myös omat vapaa-ajan energiatasot ja sitä kautta kumuloituva läsnäolo ystävien ja muun sosiaalisen piirin kanssa voidaan katsoa osaksi tätä kestävää yrittäjän kokonaistaloutta. Rahallinen tai muu omaisuus ei paljoa lämmitä ilman elävää yhteisöllisyyttä.

Tuttua perushuttua kestävään taloudenpitoon on tietenkin ylimääräisten lainanottojen välttäminen, maksusuoritusten hoitaminen ajallaan, tulo- ja menorakenteen yleinen tasapaino sekä kirjallisten sopimusten selkeät rajaukset ja sovitussa pysyminen. Jämptiys taloudenpidon perusteissa auttaa jyvittämään budjettia myös ekososiaalista ympäristöä hyödyttäviin sivuprojekteihin. Toissijaisiin vai lopulta ensisijaisiin? Riippunee tämäkin näkökulmasta!

Visuaalinen suunnittelu ja viestintä mukana muutoksessa

Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän parissa toimiva yrittäjä voi osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen mm. luomalla asiakasprojekteissa visuaalisesti vaikuttavaa kuvastoa, joka ilmaisee faktapuolen lisäksi erityisesti tähän aikaan kiteytyviä erilaisia tunneskaaloja. Esim. kuvitus voi olla infografiikkamaisen pelkistetty tiedon välittäjä tai monikerroksellinen ja proosallinen merkitysten tiivistymä – ja toki myös kaikkea näiden väliltä.

Graafikko voi olla proaktiivinen toimija ja avata ilmeisten toteutusvaihtoehtojen lisäksi polkuja, joissa kestävyysaiheiseen viestintäprojektiin voidaan visuaalisuuden kautta liittää myös erilaisia, vaihtoehtoisia ja rohkeita kerronnan tasoja.

Hyvä design typografiassa ja käyttöliittymäsuunnittelussa tukee organisaatioiden uskottavuutta viestintäympäristössä ja parantaa niiden asemaa esim. erilaisissa rahoitushauissa. Tämän lisäksi toimiva design on useimmiten myös saavutettavaa ja toisin päin. Saavutettavuuden ja käyttöliittymäsuunnittelun periaatteet tunteva graafinen suunnittelija voi verkkoympäristöissä luoda sivustoja ja palveluja, joita on mahdollisimman monen mukava käyttää. Usein se kumuloituu myös käyttämisen määräksi etenkin, jos sivuston muu substanssi on vahva ja ihmisiä kiinnostava!

Ja edellisiä summaten: Jo aivan perustasollaan hyvä visuaalinen suunnittelu ja viestintä parantaa kestävyystoimijoiden uskottavuutta, toimintaedellytyksiä ja näkyvyyttä viestintäympäristöissä. Kun tähän lisätään vielä graafikon erityinen substanssiosaaminen kestävyysteemoissa, päästään viestintä- ja markkinointimateriaalien osuvuudessa vielä pidemmälle.

Mukavaa, kun luit tänne asti! Tarkastelen edellä pintaraapaistenkin käsiteltyjä isoja teemoja myös firman tulevissa blogi- ja somepostauksissa. Toivottavasti päästään vielä yhdessä jakamaan oppia, ajatusta ja toimintaa!

Lämpimin terveisin, Eetu Haverinen,
CEO & Creative Director / Kuohu & Kaisla Creative

Kuohu & Kaisla Creativen lisäksi työskentelen ekologisen jälleenrakennuksen osuuskunnassa Jälleenrakentajissa.

Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän töiden ohella minulla on vahva identiteetti myös taiteilijana. Tuotantooni kuuluu mm. perinteisten menetelmien teoksia, kollaasityylisiä taideprinttejä sekä GIF-muotoisia taideanimaatioita.

The March for Vignette Daydreams -portfoliosivu kokoaa tekemistäni laajemmin sisältäen graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän lisäksi edellä sivuttua taidetuotantoa.