Visuaalisen alan ammattilaisuus ja uudet entistä älykkäämmät työkalut
Moni varmaan jo tunnistaakin, mistä oheisessa kuvassa on kyse? Siinä on yksi esimerkki tekoälypohjaisen kuvageneraattorin “promptista”.
Suhteellisen tuoreet, mm. tekstikomennoilla käytettävät tekoälysovellukset ovat antaneet omaa lisävauhtiaan seuraaviin pohdintoihin.
Mihin graafikon ammattilaisuus on menossa entistä älykkäämpien algoritmien, helppokäyttöisten grafiikkaohjelmien ja erilaisten hyvinkin monipuolisten resurssikirjastojen keskellä?
Puristuuko visuaalisen alan yrittäjyydestä entistä prekaarimpi mytty vai voisiko tässä kaikessa olla ainesta johonkin aidostikin mielekkääseen uudistumiseen?
Myös graafisen suunnittelijan työssä on jo jonkin aikaa ollut nähtävillä sama trendi kuin monissa muissakin ICT:n (informaatio- ja viestintäteknologioiden) ympärillä vahvasti pyörivässä toimessa: Mekaanisemmat työvaiheet automatisoituvat vuosi vuodelta yhä enemmän ja etenkin perustason toimintojen suorittamiseen ilmestyy jatkuvasti uusia helppokäyttöisiä appiksia tai tekoälyn sovellutuksia.
Helppokäyttöisistä suunnittelutyökaluista ilmeisimpiä ovat online-editorit, kuten Canva tai Visma ja älypuhelinten jo perustasollaan yllättävän monipuoliset kuvanmuokkausohjelmat. Uutena lisänä joukkoon ovat tulleet tekoälyä käyttävät kuvageneraattorit, kuten DreamStudio, Crayion ja Midjourney.
Tavallaan samaan aaltoon kuuluvat – erityisesti ammattilaisen näkökulmasta – erilaiset materiaalikirjastot ja niiden työprosessin mutkia (ainakin parhaimmillaan) oikovat suunnittelupohjat, sekä ammattiohjelmistojen, kuten Photoshopin sisäinen älykkyys, jossa ohjelman oma tekoäly auttaa suorittamaan yhdellä tai parilla klikkauksella aiemmin monivaiheisia ja hitaita mekaanisia toimintoja. Uudet syväystyökalut ovat tästä varsin hyviä esimerkkejä.
Työkalujen kehittymisestä on suora seuraus: Visuaalisesti näyttävän pinnan luominen on itsessään helpompaa kuin koskaan.
Lexica-sivustolle on koottu artikkelin kirjoitushetkellä jo valtava kokoelma Stable Diffusion -tekoälymallilla luotua grafiikkaa.
Visuaalisesti näyttävän pinnan luominen on itsessään helpompaa kuin koskaan.
Demokratisoituminen tarkoittaa mm. sitä, että yhä useammalla pienen budjetin toimijalla on aiempaa parempi pääsy viestintä- ja mediatilan varteenotettavuuteen.
Kaukana ovat ajat, jolloin graafinen suunnittelija pystyi olemaan oman alansa spesialisti lähes pelkästään kalliiden ohjelmistolisenssien hankkimisen kautta (väheksymättä tokikaan asiaan todella vihkiytyneitä ammattilaisia). Kuilu ilmaistyökalujen, puoli-ilmaisten työkalujen ja edelleenkin suht. kalliiden ammattilaisohjelmistojen välillä on merkittävästi kaventunut.
Hienoa tässä kaikessa on ainakin se, että visuaalinen suunnittelu, monen muun viestintään ja markkinointiin liittyvän toimen ohella, on merkittävästi demokratisoitunut. Tyylikästä jälkeä kun pystyy tuottamaan hyvin pienillä resursseilla ja ilman samanlaisia portinvartijoita kuin aiemmin.
Demokratisoituminen tarkoittaa mm. sitä, että yhä useammalla pienen budjetin toimijalla on aiempaa parempi pääsy viestintä- ja mediatilan varteenotettavuuteen. Yksi hyvä ja konkreettinen esimerkki on uuden yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä visuaalisten materiaalien tarve. Toisin kuin aiemmin, firman koko ilme on ainakin tietyissä rajoissa mahdollista toteuttaa ilmaistyökaluja, kuten Canvaa tai Figmaa, sekä ilmaisia resurssikirjastoja, kuten Unsplashia tai Pixabay:ta, hyödyntäen.
Graafikkoa kieltämättä vähän hikoiluttaa tämä oman työnsä alati kehittyvä automatisaatio ja helppokäyttöisten ja populäärien appisten sekä suunniteluresussien yleistyminen. Ja en ole tässä aivan yksin, veikkaan.
Olen huomannut, että viestintä- ja media-alan töissä on ainakin jossain määrin menossa myös yleinen kehitys, jossa aiemmin toisistaan erillisiksi käsitetyt kompetenssit ja erikoistumisalueet sulautuvat yhden henkilön hallittaviksi kimpuiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä uuvuttavaakin työn murrosta, pöhinäsanastolla “disruptiota”, joka syö arkiviikosta pahimmillaan kaiken ylimääräisen jouston.
Aina välillä silmiin osuu ilmoituksia avoimista viestintä- tai markkinointisuunnittelijan työtehtävistä. “Odotamme sinulta”-listauksessa on saattanut olla lähes kaikki omat graafisen suunnittelijan kompetenssini plus triplasti lisää muita taitoja hallinto-osaamisesta vaikuttavuusviestintään ja radiomainoksiin. Taitopaletin kartuttamiseen tai ainakaan kelvolliseen hallitsemiseen eivät monen viikkotunnit enää tässä kohtaa riitäkään.
Syväosaamista ja syvempää näkemystä
Nostan seuraavassa tietoisesti rakentavan kulman työn muutokseen – vaikka edelläkin kuvatun kaltaisia ei-niin-rakentavia on myös tarjolla.
Graafinen suunnittelu on erikoistuneena ammattina varmasti menossa yhä enemmän kohti visuaalisen viestinnän kontekstien, konseptien ja prosessien ymmärtämistä. Tällöin graafisen suunnittelijan näkemys on liima, joka tuo yhteen erilaiset, aiempaa huomattavasti tehokkaammat ja kätevämmät visuaaliset työkalut sekä resurssit – palvelemaan mahdollisesti laajaakin viestinnällistä kokonaisuutta tai tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman visuaaliseen ilmaisuun syvästi perehtynyttä näkemystä on riski, että idea hukkuu prosessissa monimuotoisten työkalujen alle.
Arvelisin, että visuaalisen suunnittelun nk. bulkkituotanto siirtyy verrattain helposti muiden ammattinimikkeiden alle, tai jopa niin, että osa sen taito- ja työkalupaletista kuuluu lähes jokaisen tietotyöläisen perusosaamiseen jo nyt. Näkemyksellisempi ja syvempi erikoistuminen visuaaliseen maailmaan taas on, ja tulee varmasti jatkossakin olemaan, jo vaatimiensa aikaresurssienkin johdosta siihen vihkiytyneen ammattilaisen heiniä.
Palataan myös pikaisesti artikkelin alussa jo esiteltyihin, älykkäisiin ja työtä automatisoiviin kuvantuottamisen tapoihin: Vaikka työkaluja on saatavilla yhä enemmän, niiden monipuolinen kokoaminen ja testaaminen ei sekään suju käden käänteessä. Ammattilaisuutta on pistää välillä huomattavankin paljon aikaa ja vaivaa tämän laajan visuaalisen alan työkalupakin keräämiseen ja ylläpitoon – sekä omaa työtä oikeasti tukevan taksonomian laatimiseen. (Ihmisiltä jää muuten välillä näkemättä, miten laaja tiedollinen ja digitaalinen infrastruktuuri erikoistunutta työtä kannattelee.)
Tekoälyn sovellutukset saattavat kylläkin, vähintään keskipitkällä aikavälillä, tuoda myös työkalutaksonomian laatimiseen erilaisia uusia automaation tasoja. Luulen, että myös tällöin työn ydin siirtyisi vain enemmän konseptien ymmärtämisen ja laatimisen puolelle.
Voi toki kysyä, onko osaamisen ja ymmärryksen syventämisessä sitten suurtakaan eroa vähän ylempänä kuvaamaani kompetenssilistan yli äyräiden käyvään kasvuun ja sen mahdolliseen uuvuttavuuteen?
Sanoisin vielä, että on. On laadullisesti eri asia lähteä kasvattamaan taitopalettiaan orgaanisesti jonkin olemassaolevan ja jo vahvan työrutiinin ja rakenteen ympärille kuin hallita laadullisesti keskenään hyvin erilaisten taitojen sikermää.
Kynä kauniiseen käteen
Miten ajattelin sitten omaa ammattilaisuuttani suunnata – myös reflektiona visuaalisen alan uusiin ja vähän tutumpiinkin tuuliin?
Olen juuri nyt opiskelemassa mm. toimivan informaatioarkkitehtuurin laatimista, saavutettavan suunnittelun eri ulottuvuuksia ja erilaisten Design System -kehysten hyödyntämistä käyttöliittymäsuunnittelun projekteissa. Kaikki edelliset tukevat asiakastöissäni nousseita tarpeita joko suoraan asiakkaan suusta kuultuna tai proaktiivisesti omaa työtäni kehittäen.
Viimeaikaisista toimeksiannoistani etenkin taittotöiden ja verkkosuunnitteluprojektien tarpeet laajenevat hyvinkin luontevasti puhtaasti visuaalisen alueelta kohti informaatiosisällön mahdollisimman ymmärrettävää ja saavutettavaa jäsentelyä. Suunnittelun valinnat, jotka aiemmin nojasivat vähintään osittaiseen mutuiluun, perustuvat nyt paljon vahvemmin opiskeltuihin tietosisältöihin ja erilaisiin jo koeteltuihin suunnittelun kehyksiin. Onkin todella tyydyttävää havaita, kuinka johdonmukainen pohjatyö sisältörakenteen ja tyylikirjaston suunnittelussa oikeasti näkyy ja tuntuu esim. juuri toteutettua verkkosivustoa selaillessa!
Tunnistan itsessäni ikuisen opiskelijan, joka ihan vilpittömästi inspiroituu näistä erilaisista tavoista laajentaa ja syventää osaamistaan. Tokikaan se, että henkilökohtaisesti löydän myös mielekkäitä suuntia tässä jo käynnissä olevassa (varmaan viimekädessä sangen valtavassa) työn murroksessa, ei missään nimessä tarkoita selän kääntämistä vaikeille ilmiöille, joita uusi digi- ja datavalta tuottaa. On tärkeää käydä omissa verkostoissaan keskustelua, miten työn ja elämän mielekkyyttä voidaan yhteisesti tukea myös muuttuvissa työn ja yrittäjyyden ympäristöissä.
Oletko itse tullut työssäsi kohtaamaan digitaalisten työkalujen huiman kehityksen? Jos haluat keskustella tekstin ajatuksista lisää tai niitä muutoin kommentoida, niin laita viestiä eetu@kuohukaisla.com!
Lämpimin terveisin, Eetu Haverinen – 24.11.2022
Pohdintaa inspiroivat
Suomenkielisiä kirjoituksia AI-kuvageneraattoreista
HS Nyt: Greg Rutkowski ei löydä pian enää töitään tekoälyn väärentämien joukosta: Internetin rakastamat ohjelmat ovat ongelmallisia
www.hs.fi/nyt/art-2000009102652.html
Journalisti: Tekoäly luo näyttäviä kuvia, mutta uhkaako automatisointi jo kuvittajien työtä?
journalisti.fi/artikkelit/2022/10/tekoaly-luo-nayttavia-kuvia-mutta-uhkaako-automatisointi-jo-kuvittajien-tyota
Kuulu: AI – visuaalinen vallankumous
blog.kuulu.fi/tekoalyn-visuaalinen-vallankumous
Muutama suosittu AI-kuvageneraattori
DreamStudio
beta.dreamstudio.ai/dream
Craiyon
www.craiyon.com
Midjourney
www.midjourney.com
Helppokäyttöisiä graafisen suunnittelun online-työkaluja
Canva
www.canva.com
Visme
www.visme.co
Figma
www.figma.com/design